Lämpöpumpussa energiataloudellisuutta ja hyötysuhdetta mitataan lämpökertoimella, eli COP-luvulla (Coefficient Of Performance). COP kertoo sähkön ottotehon ja laitteen lämmitystehon suhteen. Esimerkiksi COP 5,1 tarkoittaa, että 1 kW:n sähköteholla saadaan tuotettua 5,1 kW lämpötehoa. Mitä isompi COP on, sen parempi hyötysuhde.
COP ilmoitetaan aina jossakin tietyssä ulkolämpötilassa. Mitä kylmempi ulkoilman lämpötila on, sitä pienempi on laitteen lämpökerroin COP. Koko lämmityskauden lämpökerroin SCOP (Seasonal COP) on eri lämpötilojen keskiarvo ja tällä hetkellä paras suuntaa-antava vertailumittari kuluttajalle, eri pumppujen kesken.
Parhaimmat ilmalämpöpumput tuottavat vielä -25 °C lämpötilassa lämpöä yli kahden lämpökertoimella, muun muassa kaikki Bosch Climate ilmalämpöpumput.
Ilmalämpöpumpun valinnassa on tärkeää huomioida, että annettu ohjeellinen neliömäärä pätee pääasiassa avoimiin tiloihin. Sokkeloisissa taloissa, joissa on paljon väliseiniä ja –ovia, vaikutusalue on usein pienempi.
Mitä isompi vaikutusalue ilmalämpöpumpulla on, sen suurempi hyöty sillä on mahdollista saavuttaa.
Ilmalämpöpumppu käyttää hyödykseen ilmassa olevaa jatkuvasti uusiutuvaa auringosta saatavaa energiaa.
Lämmityskäytössä ulkoilmaa imetään höyrystimen läpi, jossa lämpöenergiaa sitoutuu kylmäaineeseen. Kylmäaineen lämpötila nousee ja jo osittain höyrystyneen kylmäaine kaasuuntuu täysin. Kompressorissa kylmäaine puristetaan kasaan, jolloin paine ja lämpötila nousevat. Kuuma kaasuuntunut korkeapaineinen kylmäaine johdetaan kupariputkessa sisäyksikölle, jossa sisäyksikön puhallin imee huoneilmaa kennomaisen lauhduttimen läpi, jolloin kylmäaineeseen sitoutunut lämpöenergia luovutetaan huoneilmaan puhaltimen avulla. Kylmäaine viilenee ja lauhtuu takaisin nesteeksi ja palaa takaisin ulkoyksikön höyrystimelle. Prosessi toistuu samanlaisena jatkuvasti.
Jäähdytyskäytössä prosessi on täysin samanlainen, mutta ulkoyksikössä olevan 4-tieventtiilin ansiosta kylmäaineen kierto muutetaan niin, että sisäyksikkö toimii höyrystimenä ja ulkoyksikkö lauhduttimena. Lämpöenergiaa siirretään siis sisäilmasta kylmäaineen avulla ulos ja samalla sisäilma viilenee.
Ulkoyksikkö tuottaa lämmityskäytössä paljon kondenssivettä kostealla ja viileällä säällä ja on hyvä huomioida varsinkin pakkaskeleillä, että ulkoyksikön sulamisvesi valuu ja jäätyy ulkoyksikön alle. Tämä on täysin normaali ilmiö. Kiinteistön omistajan kannattaa seurata, että ulkoyksikön alla on aina reilusti tilaa, jotta sulatusvesi putoaa maahan asti. Eli älä ainakaan kolaa lunta ulkoyksikön alle, mieluummin pidä se tyhjänä. Ulkoyksikön kondenssivesi on mahdollista myös putkittaa esimerkiksi sadevesiviemäriin. Tämä tuo kuitenkin jonkin verran lisäkustannuksia ja lisäksi ulkoyksikön alapuoliselle kaukalolle ja viemäröinnille tarvitsee järjestää saattolämmitys, joka myös kuluttaa sähköenergiaa.
Sisäyksikössä muodostuu kondenssivettä jäähdytyskäytössä. Useimmiten se johdetaan ulkoyksikölle saman muovikourun sisällä, jossa on myös välikaapelointi ja kylmäaineputket. Käytännössä kondenssivettä syntyy siis kesäisin ja sen suhteen ei yleensä ole ongelmaa, vaikka se johdettaisiinkin suoraan ulkoyksikön läheisyyteen. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että kondenssivettä tulee jäähdytyskäytössä, ettei vesi jää sisäyksikköön tai putkistoon makaamaan ja pahimmassa tapauksessa tiputa talon rakenteisiin. Ulkoseinän läpiviennissä tulee aina käyttää läpivientiputkea.
Virallisesti ilmalämpöpumppu on täydentävä lämmitysjärjestelmä varsinaisen lämmitysjärjestelmän rinnalla, joka on mitoitettu täystehotarpeen mukaan. Kuten tiedossa on, mitä kylmemmäksi ulkoilman lämpötila laskee, sitä vähemmän ilmalämpöpumpulla saadaan tuotettua lämpöä. Vuoden keskilämpötila on Satakunnan alueella n. +3 °C:sta + 5 °C:een, jolloin voidaan ajatella, että ilmalämpöpumpusta saadaan keskimäärin suuri hyöty sähkönsäästöä ajatellen.
Lämmitysjärjestelmien asetusarvot
Yleisesti ilmalämpöpumppu asennetaankin lisälämmönlähteeksi, mutta mikään ei estä käyttämästä sitä pääasiallisena lämmönlähteenä. Jos talossa on sähkölämmitys, kannattaa ilmalämpöpumpun asetusarvoksi valita esim. 21 °C ja asettaa sähkölämmitysten termostaatin 2-3 astetta alhaisemmaksi. Näin ilmalämpöpumppu tuottaa käytännössä kaiken lämmön, kunnes kovimmilla pakkasilla tuotto laskee ja sähkölämmitys tulee apuun.
Ilmalämpöpumpun toimintatilan valinta
Lämmityskaudella ilmalämpöpumppu kannattaa pitää lämmityksellä ja jäähdytyskaudella jäähdytyksellä. Ei milloinkaan automaattiasennossa. Automaattiasennon haitta on se, että jos haluaa lämmittää vaikkapa takkaa ja talo lämpiää, vaistoaa ilmalämpöpumppu sen ja alkaa jäähdyttämään huoneilmaa asetettuun pyyntiarvoon.
Viilennyskäyttö
Jäähdytystä käytettäessä täytyy varmistaa, ettei mikään muu lämmönlähde ole päällä, jotteivat järjestelmät toimi toisiaan vastustaen. Esim. kesällä sähkölämmitys kannattaa katkaista tai asettaa termostaattien asetus reilusti huoneilman lämpötilaa alemmaksi.
Puhallinnopeus
Ilmalämpöpumppu toimii energiataloudellisimmin, kun puhallinnopeus pidetään automaattisena.
Sisäyksikön sijainti
Sisäyksikkö tulisi sijoittaa niin, että ilma pääsee leviämään mahdollisimman laajalle ja esteettömästi. Mitä sokkeloisempi talo, sen vaikeampi ilman on kiertää talossa ja lämmön jakautua tasaisesti. Väliovet kannattaa pitää auki.
Sisäyksikön puhdistus
Ilmalämpöpumpun käyttäjällä on mahdollisuus pitää laite mahdollisimman energiataloudellisena puhdistamalla suodattimet vähintään n. kuukauden välein. Jos mahdollista, sisäyksiköstä voi imuroida likaa pois ja käyttää pehmeää harjaa apuna. Pahasti likaantuneen sisäyksikön saa puhtaaksi vain perusteellisella kennopesulla.
Ylläpitolämpötila
Jos ilmalämpöpumpun asennuttaa vaikkapa kesämökille tai varastoon, on taloudellista pudottaa lämpötilapyynti alhaiseksi, kun kukaan ei ole paikalla.
Etäohjaus
Optiona saatavalla etäohjauksella lämpötilapyynnin voi asettaa mieleisekseen. Samalla ohjelmalla voi ohjata useita ilmalämpöpumppuja. Yhtä ilmalämpöpumppua voi ohjata useampi perheenjäsen. Lisäksi jokaiselle viikonpäivälle on mahdollista asettaa aikaohjelma, jolla lämpötilaa voi pudottaa esimerkiksi työpäivän tai yön ajaksi ja näin ollen maksimoida energiansäästön.
Ulkoyksikön seuranta
Lämmityskäytössä on hyvä seurata, että ulkoyksikköön jäätyvän kondenssiveden automaattinen sulatus toimii. Jos mahdollista, estä tuiskuava lumi ulkoyksikölle, mutta älä koskaan peitä ulkoyksikköä niin, että ilma ei pääse vapaasti liikkumaan sen ympärillä. Tämä heikentää ilmalämpöpumpun tehoa merkittävästi.
KATTAVIN
Meille on ollut tilausta, eikä vastaavaa palvelua ole aiemmin ollut saatavilla. Meiltä ostaminen ja asennusajan valinta on tehty helpoksi. Hintoja ei tarvitse erikseen lähteä kysymään luovuttaen samalla yhteystietonsa myynnin armoille. Emme ole rajoittaneet asennuksen kattavuutta, joten se hinta, jonka verkkokaupassamme maksat, kattaa kaiken. Katso TÄÄLTÄ, mitä asennuksemme sisältää, ennen ostamista.
PARAS TAKUU
Valmistajan kuuden vuoden laitetakuun lisäksi annamme ainoana asennusliikkeenä Suomessa kuuden vuoden takuun myös asennuksellemme. Lue takuuehdot TÄSTÄ. Vaikka ilmalämpöpumpun investointi on rahallisesti melko pieni, on se oikein tehtynä kestävä hankinta, monessakin mielessä. Ilmalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin säästettynä sähköenergiana hyvissä ajoin ennen takuuajan umpeutumista (keskimäärin n. 3-5 vuoden aikana), joten hankinta on taloudellisesti riskitön.
LUOTETTAVUUS
Puhku on osa Optimaint Oy:tä, vuonna 2012 perustamaamme teollisuuden kunnossapitoyritystä. Emme tingi asennettavien laitteiden tai asennuksen laadusta. Asennusliikkeellä tulee olla kylmälaiteliiketodistus ja asentajan tulee olla pätevöitetty. Sähköasennuksista on annettava tarkastuspöytäkirja. Vastuulliselta asennusliikkeeltä saatte todistukset kylmä- ja sähkötöistä. Tarkista aina Y-tunnuksen avulla Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin julkisesta toiminnanharjoittajarekisteristä, että asennusliikkeesi toimintaoikeudet ovat kunnossa.
Yrityksemme kuuluu korkeimpaan luottoluokkaan AAA. Suomalaisyrityksistä vain 3,0 prosenttia yltää samaan. Olemme Luotettava Kumppani -jäsen ja Zeckit-palvelusta voit tarkistaa, että hoidamme asiat avoimesti ja yrityksemme lakisääteiset velvoitteet ovat ajan tasalla. Ilmalämpöpumpun asennustyöstä on mahdollista hakea kotitalousvähennystä.
Energiansäästö Ilmalämpöpumpulla (ILP) voidaan lämmittää tai jäähdyttää erilaisia tiloja pienistä 20 m2 mökeistä aina jopa 250 m2 kokoisiin tiloihin. Säästö syntyy siitä, että ILP:n kuluttamalla sähköteholla
